Valoisuutta Suolijärven lehtoihin kuusia kaatamalla
Suolijärven uimarannan metsää matonpesupaikan läheisyydessä.
Suolijärven uimarannan läheisyydessä ja Mäyränmäen puolella tehdään ulkoilumetsässä kuusen ja koivun metsänhoidollisia poimintahakkuita. Maisematyölupaa koskeva muutoksenhakuaika päättyy 12.1.2026. Hakkuut aiotaan tehdä tänä talvena.
– Poimintahakkuussa puustoa harventamalla avataan valoisuutta maanpohjakerrokseen niin että lehtokasvillisuus, kuten kevätkukkijat saisivat valoa ja jotta niiden määrä runsastuisi, luonnonhoidon asiantuntija Heli Vuorilampi Tampereen kiinteistötoimesta sanoo.
– Lehdoissa poimintahakkuu tarkoittaa myös sitä, että poistetaan enimmäkseen kuusia. Lehdot halutaan siis pitää lehtipuisina, eli niissä pääpuu on lehtipuu. Tietenkään kaikkia kuusia ei poisteta,
hän lisää.
– Suolijärven matonpesupaikan viereisellä alueella on jalavia ja pähkinäpensasta, jotka ovat aika harvinaisia täällä. Jalavat eivät ole ihan pieniä, mahdollisesti linnut ja tuuli ovat niitä levittäneet. Uimarannalta hieman etäämpänä sijaitsevassa lehdossakin tehdään poimintahakkuu, jossa poistetaan pääsääntöisesti kuusta mutta myös koivua. Sielläkin kynäjalavat, metsälehmukset ja pähkinäpensaat säästetään.
Suolijärven poimintahakkuissa puut kaadetaan monitoimikoneella eli tutummin motolla. Hakkuut tehdään talviakaan ennen lintujen pesintää. Joskus hakkuita on huonon talven jälkeen tehty elokuussa, kun maa on kuivaa ja sen pinta kestää koneen.
17.12.2025
Mäyränmäessä metsälehmuksia
Myös Vuoreksen Mäyränmäessä tehdään poimintahakkuita Suolijärven rannan läheisyydessä. Kyseinen metsäalue on luokiteltu laajalti arvokkaaksi kasvialueeksi ja on osin kasvupaikaltaan lehtoa.
– Mäyränmäen puolella on paljon metsälehmusta ja muita lehtipuita, niille tehdään nyt lisää tilaa, Vuorilampi selittää.
-– Tavoite on kehittää lehtipuustoa ja lähimaisemaa ja säilyttää eri ikäisiä puita ja sekä metsän suojaisuutta.
Hakkuissa jätetään vaihtelevasti alikasvoskuusta tuomaan vaihtelua metsikön tiheyteen ja estämään läpinäkyvyyttä.
Alikasvoskuusi tarkoittaa kuusta, joka kasvaa metsikön pääpuuston alla, selvästi lyhyempänä ja nuorempana aluskasvillisuuskerroksessa.
Liito-orava ja lahokaviosammal
Tarkoituksena on ylläpitää ja edistää metsän elinvoimaisuutta, virkistysarvoja ja ominaispiirteitä. Hoitotoimilla tavoitellaan eri ikäistä puustoa, sekametsää ja puuston kestävyyttä ilmastonmuutosta vastaan. Lisäksi tuetaan erityisten lajien kuten lahokaviosammaleen elinolosuhteita.
Toimenpidealue on todettu osin liito-oravalle soveltuvaksi elinympäristöksi. Liito-oravalle soveltuva elinympäristö säilytetään säästämällä järeitä puita sekä suosimalla lehtipuita. Liito-oravan mahdolliset pesäpuut ja luonnonkolopuut säästetään, ja niiden yhteyteen sijoitetaan säästöpuita. Lehtojenhoito nousi esille Metsäkeskuksen hankkeen Lehtokeskusalueiden luontohelmet myötä. Kaupungin lehtoalueita ja niiden hoidon tarvetta kartoitti Metsäkeskuksen Jukka Ruutiainen.