Valokuvat kertovat asioista, jotka yhdistävät meitä
Rodaina Anwar nauttii Suomessa patikoinnista. Harrastus oli hyvä aloittaa Hervannassa lyhyillä matkoilla. Kuva: Pekka Ohtokangas
Koti on, minne lasken hattuni. Koti on missä sydän on. Koti kullan kallis. Koteja on monenlaisia, oli siellä, täällä tai jossain kaukana. HervantaPhotoHubin valokuvanäyttely A Place to Call Home tutkii kotia useiden kulttuureiden kautta.
Pekka Ohtokangas
21.12.2022
Hervannan kirjastolla käy kuhina. Koululaisia, eläkeläisiä ja pieni porukka, joka naulaa nauloja sermeihin. Lattialla on kehystettyjä valokuvia, yksi mittaa sermiä viivoittimella, toinen merkkailee paikkoja teipin palasilla. Valokuvanäyttely A Place to Call Home on saamassa muotonsa.
Näyttelyn takana on HervantaPhotoHub, hervantalainen monikulttuurinen valokuvauskerho. Kerhoa vetää Emilie Selbourne, jonka ajatus näyttelykin oli.
– Valokuva on johdin hyville, positiivisille asioille. Nykyään puhutaan paljon monimuotoisuudesta – diversity – joka on eriyttävä termi. Haluamme puhua yhteisöllisyydestä – community – sillä haluamme puhua asioista, jotka tuovat meidät yhteen, eikä asioista, jotka erottavat meidät, Selbourne kertoo.
Erilaisista taustoista
Näyttelyn kymmenen valokuvaajaa tulevat eri puolilta maailmaa: Guatemalasta, Iso-Britanniasta, Egyptistä, Intiasta, Iranista, Venäjältä, Espanjasta, Alankomaista ja Suomesta. Hyvin erilaisista taustoista tulevia valokuvaajia yhdistää Hervanta. Näyttely käsittelee kotia, niin täällä Hervannassa kuin siellä jossain kaukana.
– Vaikka tulemme todella erilaisista taustoista ja kulttuureista, meillä kaikilla on hyvin samanlainen käsitys siitä, mitä maailmalla juuri nyt tapahtuu.
Valokuvakerho sai alkunsa Koko-CABLE -hankkeesta. Lyhennehirviö muuttuu sanahirviöksi, kun sen avaa, mutta se myös selittää, mistä on kyse: Kotoa Koollekutsujaksi, Community Action Based Learning for Empowerment, eli yhteisötoiminnantaan pohjaava voimaantumisen oppiminen. Hankkeen isänä toimii diakoniatyöntekijä Antti Vanhala.
– Antti, jota kutsun jatkuvasti vahingossa Valhallaksi, on mahtava tyyppi. Hänen workshopin kautta sain ajatuksen valokuvauskerhosta. Hän haastoi pohtimaan, miten voisin rakentaa ja auttaa yhteisöä valokuvaamisen kautta, Selbourne kertoo.
Puut, kaudet ja lumi
Egyptiläinen Rodaina Anwar on ollut Suomessa nyt vuoden. Valokuvaskerhoon hän päätyi hyvin perinteisesti.
– Näin julisteen seinällä ja päätin tulla tarkistamaan, hän kertoo.
Päätös oli mullistava: hän tutustui uusiin ihmisiin ja näkee nyt uudet kotimaisemansa uusin silmin.
– Pidän valokuvaamisesta. Harrastin valokuvaamista myös Egyptissä. Harrastan erityisesti katuvalokuvaamista. Taltioin pieniä kauniita hetkiä.
Anwar opiskelee yhdyskuntatyötä Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän on myös opiskellut kuvataiteita pääaineenaan.
– Suomessa pidän erityisesti puista ja kausien vaihtelusta. Syksy on suosikkini. Ja pidän lumesta. Pimeydestä en niinkään, Anwar sanoo.
Yhteisöllisyyttä
Kerhon valokuvaajat ovat innokkaita amatöörejä – porukasta Selbourne ja Matti Lahti ovat ainoat koulutetut valokuvaajat. Selbourne perusti valokuvakerhon yhdessä Lahden kanssa. Kerhon tapaamiset – jotka pidetään Hervannan kirjaston kokoustiloissa – ovat täynnä keskustelua elämästä, perheestä, muistoista ja tietenkin valokuvaamisesta.
Kerho saa jatkoa ensi vuonna. Selbourne aikoo hakea apurahaa ja mielessä on erilaisia projekteja.
– Haluaisin jatkojalostaa yhteisövalokuvausta ja toteuttaa yhteisölehden, jossa olisi kansalaisjournalismia suomeksi, englanniksi ja arabiaksi, Selbourne visioi.
Hän toivottaa valokuvaamisesta innostuneet ihmiset mukaan kerhon toimintaan ensi vuonna.
A Place to Call Home -näyttelyn avajaiset ovat 22.12. Hervannan kirjastolla ja näyttely kestää vuoden loppuun.