Vanhentunutta translakia uudistetaan hallituksessa ja kansalaisaloitteella

Suomen translaissa on vakavia puutteita. Translain uudistus etenee eduskunnassa tällä vaalikaudella.

Satu Lepistö

19.5.2021

Sukupuolen juridisella vahvistamisella tarkoitetaan henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamista henkilön sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi. Siitä, millä ehdoin sukupuolen voi Suomessa vahvistaa, säädetään Suomessa niin sanotulla translailla.
Suomen translaissa on kuitenkin vakavia puutteita ja translain uudistus etenee eduskunnassa tällä vaalikaudella. Esillä on muun muassa ollut ehdotus, että ikäraja sukupuolimerkinnän vaihtamisesta laskettaisiin nykyisestä 18 ikävuodesta 15 vuoteen.
Sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia ajavat järjestöt Seta ja Trasek ovat muutoksen kannalla. Tällä kannalla on myös yli 75 kansalaisjärjestöä ja viranomaisia. Viimeisimpänä nuorten huomioimista vaati YK:n ihmisoikeuskomitea Suomea koskevissa suosituksissaan.

Nykyisen translain puutteista kärsivät erityisesti nuoret

Suomi on Pohjoismaista ainoa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavalta todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä. Voimassa oleva translaki vaatii lisäksi sukupuoltaan korjaavalta lääketieteellisiä tutkimuksia, ja osoitusta siitä, että elää vastakkaisen sukupuolen sukupuoliroolissa. Lisäksi sukupuoltaan korjaavan tulee tämänhetkisen lain mukaan olla täysi-ikäinen.
Nyt toteutettavassa lakiuudistuksessa lähtökohtana on, että lääketieteellinen prosessi ja sukupuolen juridinen vahvistaminen erotetaan toisistaan eivätkä edellytyksenä ole todistukset transsukupuolisuudesta ja siitä, että on steriili. Järjestöjen tavoitteena on, jossa sukupuolen juridinen vahvistaminen henkilötietoihin onnistuisi henkilön omalla ilmoituksella, olisi mahdollista alle 18-vuotiaille eikä vaatisi lääketieteellistä prosessia tai sterilisaatiota.
Koska sukupuolen juridinen vahvistaminen on kytketty hoitoihin, kärsivät tilanteesta transnuoret, joilla ei ole mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan hoitoja. Lisäksi juridisen sukupuolen vahvistaminen vähentäisi väärinsukupuolittamista, kun oikea sukupuoli olisi merkitty järjestelmiin jo varhain.

Hoitopolku on pitkä

Tällä hetkellä matka hoitopolun aloittamisesta diagnoosiin ja mahdollisiin hoitojen aloittamiseen kestää täysi-ikäiselläkin pitkään, yleisesti ottaen noin vuoden ja minimissäänkin noin puolen vuoden ajan. Seta kertoo verkkosivuillaan, että transpoliklinikoiden resurssit olisivat tehokkaammassa käytössä, kun aikaa käytettäisiin enemmän sukupuoliristiriidan hoitamiseen pitkän sukupuolen juridiseen vahvistamiseen tähtäävän prosessin sijaan.
Translaki on uudistamisen tarpeessa, sillä se ei vastaa tämän hetken tietoa ja ymmärrystä transidentiteeteistä ja tarvittavasta hoidosta. Aikuisten ja lasten sukupuoliristiriidan hoitamisen tarpeet ovat erilaiset ja järjestöt vaativat hoitoja, jotka perustuvat kansainvälisiin suosituksiin.

Kansalaisaloite saa nopeasti kannatusta

Suomessa translaki puhuttaa- ja syystäkin. Kansalaisaloite translain uudistamisesta ylitti eduskunnan käsittelyyn vaadittavan 50 000 nimen rajan yhdessä päivässä.
Aloitteella tavoitellaan itsemääräämisoikeuteen perustuvaa lakia, joka kunnioittaa Lasten oikeuksien sopimusta ja Euroopan ihmisoikeussopimusta. Aloitteessa vaaditaan myös sukupuoltaan juridisesti korjanneista ylläpidettävän tietokannan lopettamista ikärajan alentamisen ja sterilisaatiovaateen poistamisen lisäksi. Aloitteen taustalla on Trans ry.
Lakiuudistus etenee myös eduskunnassa. Hallitusohjelmaan on tehty kirjaus, jonka mukaan omaan selvitykseen perustuva juridisen sukupuolen vahvistaminen mahdollistettaisiin vain täysi-ikäisille. Jos laki toteutuu sellaisenaan, väliinputoajia ovat nuoret. Jopa hallituspuolueet ovat toistaiseksi olleet eri mieltä keskenään siitä, kuinka laki tulisi uudistaa. Nähtäväksi jää, saadaanko Suomeen ajantasainen translaki vielä tällä hallituskaudella.