Vanhin voitehista

Riittävän nestemäärän nauttiminen joka päivä on välttämätöntä keholle. Mutta kuinka paljon vettä keho tarvitsee ja onko sillä merkitystä, juoko kivennäisvettä vai tavallista vettä?

Satu Lepistö

14.4.2021

Vesi on keholle välttämätöntä. Sitä tarvitaan muun muassa ruoansulatuksessa, ravintoaineiden imeytymisessä, verenkierrossa, syljen muodostumisessa ja lämmönsäätelyssä. Vesi saa kuona-aineet poistumaan kehosta ja ylläpitää kehon kosteustasapainoa. Siksi emme voi elää ilman vettä.
Jano on jo merkki siitä, että ihmisellä on lievä nestehukka. Nestehukka aiheuttaa usein ensimmäisenä oireenaan päänsäryn, mutta voi aiheuttaa myös muita oireita: ärtymystä, huonovointisuutta, oksentelua, huimausta, sykkeen nousemista ja verenpaineen laskua. Nestehukalla tarkoitetaan elimistön kuivumistilaa, joka syntyy liian vähäisen nestemäärän seurauksena. Keväällä ja kesällä riski saada nestehukka nousee entisestään, jos sää on kuuma. Myös kuume nostaa nesteen tarvetta jonkin verran. Vakava nestehukka voi aiheuttaa muun muassa munuaisten vajaatoimintaa.
Päivittäiseen nesteen tarpeeseen vaikuttaa ympäristön lämpötila, hikoilun ja liikunnan määrä sekä yksilölliset tekijät. Myös nautitun ravinnon koostumus vaikuttaa nesteen kokonaismäärään. Jos nauttii paljon kasviksia, hedelmiä tai sose- tai keittotyyppistä ruokaa, nestettä kertyy ruuasta enemmän kuin muilla. Sopiva veden määrä asettuu yleensä jonnekin noin puolentoista ja kolmen litran välille.
Liian vähäisestä nesteen juomisesta kertoo se, jos virtsamäärät alkavat vähentyä ja virtsa muuttuu väriltään tummaksi. Myös ummetus voi olla merkki liian vähäisestä nestemäärästä.

Vedet ovat kasvava tuoteryhmä

K-Supermarket Kaukajärven kauppias Teemu Virtanen vastaa kaupassaan itse juomaosastosta. Juomaosastolla on tarjolla paljon erilaisia vesiä, kuten vichyä, maustettua ja maustamatonta kivennäisvettä, hiilihapotettua vettä, energiavesiä ja ”terveysvaikutteisia” vesiä.
Hiilihapotettu vesi on yksinkertaisesti vettä, johon on lisätty hiilihapottamalla kuplia, mutta ei muita makuun vaikuttavia aineita. Hiilihapotettua vettä kutsutaan myös soodavedeksi.
Kivennäisaineita, kuten kalsiumia, natriumia, vetykarbonaattia, sulfaattia, piitä, fluoria ja magnesiumia sisältävät vedet ovat kivennäisvesiä. Ne vaikuttavat jonkin verran veden makuun. Kivennäisvettä voidaan joko valmistaa teollisesti lisäämällä kivennäisaineita veteen tai pumppaamalla vettä mineraalipitoisista lähteistä.
- Myös vichy-vedet ovat kivennäisvesiä, mutta siinä on enemmän suolaa, kertoo kauppias Teemu Virtanen. – Siinä on myös paljon hiilihappoa.
Markkinoilla on myös kasvava määrä erilaisia makuvesiä ja esimerkiksi ihon, lihaksiston tai vireystilan parantamiseen kohdennettuja niin kutsuttuja terveysvaikutteisia vesiä. Vaikka vettä ostetaan edelleen kasvavissa määrin, niiden myyntimäärät eivät vielä ole lähelläkään paljon suurempaa virvoitusjuomien ryhmää.
- Kesällä ja erityisesti helteillä kerta-annosvedet liikkuvat hyvin, muina aikoina menekkiä on isommista pakkauksista ja monipakkauksista, kertoo Virtanen.

Voiko osan juodusta vedestä korvata kivennäisvesillä?

Suurin osa vedestä kannattaa juoda puhtaana vetenä, mutta osan korvaamisesta esimerkiksi kivennäisvesillä ei ole haittaa. Esimerkiksi laihduttajan kannattaa kuitenkin pullovettä valitessaan tarkistaa veden tuoteseloste, ettei tule nauttineeksi veden mukana piilokaloreita. Osaan vesistä on nimittäin lisätty sokeria.
Kannattaa ottaa huomioon, että hiilihappojuomat täyttävät vatsaa enemmän kuin tavallinen vesi. Se tarkoittaa, että sitä voi tulla juoneeksi vähemmän kuin tavallista vettä.Kaikkea päivän aikana nautittua juomaa ei kannata siis korvata kivennäisvedellä, varsinkaan natriumia sisältävällä. Liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja turvottaa.