Vanhus- ja vammaisneuvostot vastustavat avustajien tehtävien lopettamista
Tampereen Pali-bussien avustajat ovat auttaneet muun muassa kyytiin nousemisessa ja ostosten kantamisessa. Kuva: Tampereen kaupunki.
Pirkanmaan hyvinvointialue tiedotti 10.1.2023, että Tampereen palveluliikenteen (Pali) busseissa ei enää jatkossa saa apua liikkumiseen palveluavustajalta. Päätös on Pirhan muutosneuvottelujen tulosta ja perustuu palveluiden yhdenmukaistamiseen hyvinvointialueen kuntien kesken, sekä siihen, että muissa hyvinvointialueen kunnissa ei vastaavaa palvelua ole ollut. Palvelu ei ole ollut lakisääteinen, mutta sillä on ollut itsenäisyyttä ja liikkumista edistävä vaikutus. Jatkossa kuljettajan tulisi suoriutua myös avustamistehtävistä.
Milla Zuev
28.2.2024
Pali-busseissa on esimerkiksi autettu kyytiin nousemisessa ja poistumisessa tavallisen pyörätuolin tai rollaattorin kanssa. Palveluliikennettä on ajettu Tampereella 20 linjalla ja matkoja on ollut vuodessa noin 190 000. Avustajia on ollut 13. Pirhan mukaan kyseessä ei ole säästötoimenpide, vaan tehtävien kohdentaminen lakisääteisiin tehtäviin.
Vanhus- ja vammaisneuvostot vastustavat
Tampereen kaupungin vanhus- ja vammaisneuvostot vaativat, että Pirha peruu päätöksensä avustajien työtehtävien lakkauttamisesta. Vaatimuksessa on mukana myös Tampereen vammais- ja terveydenhuollon neuvottelukunta Vatenk. Kun avustajien tehtävät loppuvat, ikäihmisten ja vammaisten tamperelaisten osallistuminen ja arjenhallinta voivat selvästi heikentyä. Vaatimuksen mukaan avustetulla Pali-liikenteellä on ollut terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus.
– Avustajat olisi tärkeää säilyttää busseissa liikkumisen turvallisuuden ja kokonaisavuntarpeen vuoksi. Bussi hakee kotiovelta saakka, kauppakassien kantamiseen saa apua, avustajalle voi soittaa päivän aikana ja kyytejä pystyy järjestämään joustavasti. Mikäli avustaja puuttuu, ei kuljettaja yksin voi tehdä samaa, sanoo Tampereen vammaisneuvoston puheenjohtaja Katja Metsävainio.
Tavalliseen bussiin ei apuvälineillä välttämättä pääse lainkaan, eikä kuljettaja välttämättä ehdi odottaa, että henkilö pääsisi sisään ja ulos saakka.
– Tärkeää olisi, etteivät ihmiset jumittuisi koteihinsa, sillä monet eivät pysty lähtemään ilman avustajaa edes kauppaan. Tärkeää on myös sosiaalisen elämän virkeys: bussissa näkee muita ihmisiä ja se, että pääsee itse hakemaan kaupasta omat tavaransa tuo kohotusta itsetuntoon, Metsävainio jatkaa.
Ei tuo säästöjä
Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtaja Marja Civill kertoo, että vanhus- ja vammaisneuvostot ehdottavat lausunnossaan palvelun ulottamista muihinkin Pirhan kuntiin kuin vain Tampereelle.
– Kaupungille tämä olisi edullistakin, ja sillä olisi positiivinen työllisyysvaikutus. Erityisryhmiä ja työttömiäkin voisi palkata avustajiksi. Kaupunki ei tässä säästä, vaan työttömyys määrällisesti kasvaa, Civill sanoo.
Myös Metsävainio pitää päätöstä lyhytnäköisenä.
– Avustajien palkkojen kustannus on suhteessa pieni – he saavat tästä työtä, mutta heidän jättämisellään pois on kauaskantoisia seurauksia. Ihmiset saattavat jäädä koteihinsa ja heille tulee tarve kalliimpien palveluiden käyttämiseen, Metsävainio sanoo.
Metsävainion mukaan nyt tapahtuva toimenpide on sitä, mitä vanhus- ja vammaisneuvostoissa pelättiinkin, kun palveluja tasapäistetään. Isoa kaupunkia ja pientä kylää on vaikea verrata keskenään, koska pienemmillä paikkakunnilla naapuriapu toimii paremmin ja taksilla on aikaa ja mahdollisuuksia auttaa kuin Tampereella, missä kuljettajat hoitavat kymmeniä tilauksia.
– Palin matkat ovat täällä kuitenkin myös lyhyempiä kuin syrjäseuduilla, missä matkat voivat olla kymmeniä kilometrejä. Täällä palvelu toimii jouhevammin ja nopeammin, kun matkat ovat lyhyempiä. Matkaa ei välttämättä pysty itse taittamaan, oli este mikä vain. Voi olla esimerkiksi näköesteisiä ja muita, jotka eivät pysty käyttämään esimerkiksi tavallisia busseja omin voimin, Civill sanoo.
Lisäksi Metsävainio muistuttaa psyykkisistä esteistä: monella voi olla sosiaalista fobia ja paniikkihäiriötäkin, jolloin matka on helpompi taittaa tutussa autossa ja seurassa.
Kauaskantoiset seuraukset
Civillin ja Metsävainion mukaan avustajien tehtävien lopettamisella on kauaskantoisia seurauksia, kuten sosiaalinen eristäytyminen. Heidän mukaansa päätös on myös ristiriidassa itsenäiseen asumiseen kannustamisen kanssa. Päätöksellä ei säästetä, vaan päinvastoin lisätään kuluja, kun ihmisille tulee tarve saada raskaampia palveluita kotiin.
Pirha kertoo tiedotteessaan (10.1.2024), että ikääntyneet ja vammaiset asiakkaat voivat vastedeskin saada henkilökohtaisen tarpeensa mukaista apua liikkumiseen, ja että palveluliikenteen reitteihin ja aikatauluihin voi tulla kevään aikana muutoksia. Tiedotteen mukaan kuljettajan tehtäväksi jää auttaa kyytiin nousemisessa, turvavöiden ja apuvälineiden kiinnittämisessä ja ostosten siirtämisessä. Tiedotteessa kehotetaan kääntymään Kotitorien puoleen, mikäli henkilö tarvitsee tätä laajempaa apua. Tiedotteessa ei tarkemmin kerrota, minkälaista apua jatkossa olisi saatavilla.
– Varmasti uusia apukeinoja tulee hakea vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaan. Jos ei ole sairautta tai vammaa, täytyy apua hakea sosiaalihuollon kautta esimerkiksi taksimatkoja. Nämä ovat määräsidonnaisia matkoja, eikä enää olisi mahdollisuutta lähteä liikkeelle aina kun haluaa, Metsävainio sanoo.
Civill muistuttaa siitä, että kuljettaja ei voi enää ottaa matkan aikana uusia tilauksia vastaan, kun taas avustaja voi – samalla reissulla voidaan hakea useampi asiakas, mikä sujuvoittaa palvelua. Avustaja voi vastata puhelimeen, ottaa vastaan uusia matkoja ja ilmoittaa niistä kuljettajalle. Tämä tulee hankaloitumaan, kun avustajat jäävät pois.
Civill ja Metsävainio ovat myös sitä mieltä, että kuljettajalla ei ole riittäviä resursseja auttaa ajon aikana.
– Kuljettaja joutuu sammuttamaan auton noustessaan pois ja mennessään auttamaan ihmisiä. Lenkit hidastuvat huomattavasti, jos kuljettaja toimii avustajana auttaen ihmiset autoon ja pois. Kun avustaja on valmiina, hän pystyy toimimaan heti, Civill sanoo.
– Pidän tätä myös turvallisuusriskinä. Jos autossa on esimerkiksi muistisairas henkilö, voi tapahtua mitä vain, Metsävainio sanoo.
Turvallisuusriski voi olla myös se, jos apua tarvitsevat ihmiset lähtevät käyttämään kaupunkiliikenteen busseja palveluliikenteen sijaan.
– Kun talvikunnossapidosta on ollut puhetta – kun on vaikeuksia liikkua, niin ihmisillä ei ilman Palia olisi mitään mahdollisuuksia lähteä katuja pitkin pysäkille liukkailla keleillä ja lumihangessa, ellei teitä ole juuri aurattu, Metsävainio sanoo.
Civill ja Metsävainio kuuluttavat vaikutusarvioinnin perään.
– Päätös tulee maksamaan moninkertaisesti niin rahallisesti kuin ihmisten arjen ja elämän sujuvuudenkin kustannuksella, Metsävainio sanoo.
– Ymmärrän, että hyvinvointialueella on rahasta pulaa, mutta en sitä, että tehtävät lopetetaan ottamatta selvää käyttäjäkunnasta ja määrästä, Civill sanoo.
Metsävainion mukaan aina pitäisi kysyä käyttäjäkunnalta, mitä mieltä he ovat. Hyvinvointialue ei ole ollut asiassa yhteydessä vanhus- eikä vammaisneuvostoihin lainkaan.
Käsittelyssä joukkoliikennelautakunnassa
Joukkoliikennelautakunnassa käsiteltiin 21.2.2024 muutoksia, joita palvelubussiliikenteeseen tulee tehdä avustajien tehtävien päättymisen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että palveluliikenteen tietyillä linjoilla kuljettaja ei pysty yksin operoimaan linjaa nykyisellä toimintaperiaatteella ja matkojen tilaustavalla yksin. Palvelulinjojen vaatimia muutostarpeita tarkastellaan tapauskohtaisesti.
Joukkoliikennelautakunnassa on huomioitu, että avustajatoiminnan lakkaaminen voi aiheuttaa tilanteen, ettei kuljettaja kykene ottamaan matkatilauksia vastaan riittävästi. Ratkaisuksi ehdotetaan linjan lisäämistä Tuomen ohjaukseen, jolloin asiakkaat soittavat matkatilaukset Tuomen kuljetustenohjauskeskukseen.
Toinen ratkaisuehdotus on, että linjoja tehdään reittimallisista kutsuperusteisiksi. Reittimallisissa osuuksissa linja ajaa aikatauluun merkityn reitin aina, vaikka tilauksia ei olisikaan tehty. Tämä mahdollistaa kyytiinnousut aina ilman tilausta reittiosuuksilta, jotka linja ajaa. Kun avustajatoiminta päättyy ja asiakkaiden avustaminen vie kuljettajalta enemmän aikaa, toimenpiteeksi ehdotetaan sitä, että linjan reittiosuuksia muutetaan kutsuperusteiseksi. Näin linja ei tee koukkauksia sellaisille osuuksille, joista asiakkaita ei välttämättä tule kyytiin.
Tilanteeseen, jossa mahdollisesti syntyvää tilannetta, että kuljettaja ei pysty operoimaan nykyisellä aikataululla esitetään aikataulujen väljentämistä. Tällöin aikatauluun varataan enemmän aikaa tiettyjen yhteyksien ajamiseen. Esimerkiksi, jos asuinalueelta kauppakeskukselle on aikaisemmin varattu aikaa 30 minuuttia, väljennettäisiin esimerkiksi 45 minuuttiin.
Yksi ratkaisu tiettyjen linjojen osalta voi olla se, että linja muutetaan linjaliikennemalliksi, jolloin linjalle määritetään tietty reitti, jota pitkin se ajaa, mutta ei tee tältä reitiltä koukkauksia tai ota vastaan tilauksia. Ratkaisu joidenkin linjojen osalta siihen, että kuljettaja ei kykene laajasti ottamaan palvelutilauksia vastaan voi olla myös sellainen, että osa palveluajasta varataan palvelutilausten vastaanottamiselle ja asiakkaita ohjeistetaan soittamaan matkatilaukset tiettyyn kellonaikaan. Toimenpiteeksi voidaan valita myös kokoomapysäkkien luominen aikatauluun, eli että aikatauluun osoitetaan asuinalueelle tiettyjä pysäkkejä ja annetaan näille pysäkkikohtainen aikataulu, jossa kerrotaan, milloin pysäkiltä pääsee Palin kyytiin. Lisäksi toimenpiteeksi ehdotetaan matkustajien ja apuvälineiden määrän rajoittamista.
Palvelubussien toimintaa voidaan myös supistaa silloin, kun linja ei pysty operoimaan nykyisellä aikataululla ja palvelualueella. Tällöin palvelualuetta tarkastellaan. Palveluliikennelinjalla pyritään tarjoamaan yhteydet lähinnä lähipalveluihin ja kauempana sijaitsevat kohteet saatetaan joutua poistamaan linjan tarjoamasta palvelusta.