Vieraskielisten osuus Tampereella kasvaa
Kahdesti vuodessa järjestettävät Job Fair -tapahtumat ovat yksi Tampereen kaupungin keinoista parantaa maahanmuuttaneiden työllisyyttä.
Hervannassa eniten vieraskielisiä
Milla Zuev
17.4.2024
Kotoutumispalvelujen järjestäminen esimerkiksi työnhakijana oleville kotoutuja-asiakkaille siirtyy ensi vuoden alusta kuntien vastuulle. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Tampereen kaupunki valmistautuu työllisyysalueellaan työvoima- ja kotoutumispalvelujen uudistukseen ja valmistelee omaa kotoutumisohjelmaansa, jonka on tarkoitus tulla voimaan uuden valtuustokauden alussa, eli kunta- ja aluevaalien jälkeen. Valmistelua Tampereen työllisyysalueella johtaa Tampereen kaupunki.
Joka toinen Tampereelle muuttava on ulkomaalaistaustainen: vuonna 2023 Tampereelle muutti noin 6000 henkilöä, joista puolet ulkomaalaistaustaisia. Hervannassa asuu suhteessa väkimäärään eniten ulkomaalaistaustaisia henkilöitä Tampereen kaupunginosista, kertoo Tampereen kaupungin kansainvälisen osaamisen palvelujohtaja Mari Taverne.
Tampereen seudun työllisyysalueen valmistelun työryhmä kokoontui maaliskuussa työllisyysalueen kuntien ja sidosryhmien edustajien yhteiseen työpajaan. Osallistujat etsivät yhdessä keinoja nopeuttaa kotoutumista ja työllistymistä sekä työelämän vastaanottavuutta. Osallistujien mielestä kotoutumiskoulutusten täytyy joustaa ja mukautua kotoutujien yksilöllisiin tarpeisiin sekä nivoutua yhä tiiviimmin työelämään. Työelämän vastaanottavuuden parantamisessa tärkeä rooli on työnantajilla ja oppilaitoksilla. Tehtävää tukevat julkisten työnantajapalveluiden kokonaisuudet sekä asiakaspalvelu.
Lisää elinvoimaa
Tavernen mukaan maahanmuuttaneiden työllistyminen on työllisyyspalveluissa tärkeä teema.
– Työllisyyspalveluissa halutaan panostaa maahanmuuttaneiden työllisyyteen entistä enemmän. Tampereen kaupunki myös kannustaa yrityksiä hyödyntämään maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Esimerkiksi Hervannassa maahanmuuttaneita on niin opiskelijoina, yrittäjinä kuin työntekijöinä yrityksissäkin. Tämä tarkoittaa elinkeinoelämän monimuotoistumista, Taverne sanoo.
Hyvä kotoutuminen nähdäänkin elinvoimaa lisäävänä investointina. Kansainvälisen osaamisen hyödyntämisestä tulee tulevaisuudessa kunnille yhä tärkeämpää - erityisesti Tampereelle, jossa vieraskielisten osuuden odotetaan edelleen kasvavan, kuten Hervannassakin. Tällä hetkellä Hervannan väestöstä 25 % on ulkomaalaistaustaisia, kun koko Tampereen osalta luku on 9 %.
Tampereen seudun työllisyysalueen kotoutumisohjelman tavoite on turvata osaavan työvoiman saatavuus. Työllisyysalueella halutaan luoda asiakaslähtöisiä kotoutumisen palveluja, jotka toimivat yhdessä kuntien elinvoimapalveluiden kanssa. Keskeisiä tavoitteita ovat myös kansainvälisten osaajien houkuttelu ja sitouttaminen sekä työperäisen hyväksikäytön ehkäiseminen.
Kotouttamisen keinoja
Maahanmuuttaneiden työllisyyttä tullaan Tavernen mukaan edistämään monin keinoin. Jotkin keinoista ovat lakisääteisiä, mutta lisäksi on olemassa kuntakohtaisia, vapaa-aikaan, kielikoulutukseen ja esimerkiksi perhe-elämään liittyviä keinoja.
– Uusille maahantulleille tärkeää alkuvaiheessa on kielitaidon kehittäminen sekä ulkomailla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Jos ulkomailla on hankittu osaamista, jota voi hyödyntää Suomessa, täytyy sille hakea pätevöityminen tai täydennyskoulutus Suomesta. Erityisesti näin on Euroopan ulkopuolelta tulevien kohdalla, Taverne sanoo.
Erityisesti lääkäri ja sairaanhoitaja ovat Suomessa säänneltyjä ammatteja, joihin täytyy pätevöityä Suomessa.
– Lisäksi järjestämme vuosittain kaksi todella suosittua Job Fair- tapahtumaa, jotka on suunnattu vieraskielisille. Näissä on mukana työnantajayrityksiä, joille kielitaidolla ei ole niin merkitystä. Tapahtumiin osallistuu aina noin tuhat ihmistä - edelliseen 800 ja sitä edelliseen 1500, Taverne jatkaa.
Tavernen mukaan Tampereella näyttää olevan hyvin positiivinen tilanne maahanmuuttaneiden kotoutumiseen suhteen.
– Kasvava vieraskielisten määrä ei tuo ylimääräistä haastetta kaupungin palveluiden järjestämiseen. Mikäli vieraskielisten määrä kasvaa, kaupungin tulee pohtia, miten erilaisia palveluja voidaan järjestää esimerkiksi perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Erityisesti nuorten kotoutumiseen on Tampereella haluttu panostaa, Taverne päättää.
