Voiko takapihalle perustaa kanalan?

Eläintenpitoa säätelevät useat eri lait. Eläintenpitoon liittyvät oikeudet ja velvotteet ovat monelle tuntemattomia.

Satu Lepistö

19.5.2021

Terveydensuojelulaki muuttui vuoden 2017 alusta, eikä eläinsuojista ja aitauksista tarvitse enää tehdä ilmoitusta terveydensuojeluviranomaiselle. Kysyimme eläintenpitoon liittyen muutamia kysymyksiä kaupungin terveystarkastajalta Matti Naukkariselta ja valvontaeläinlääkäri Otto Kiviraumalta. Kivirauma vastasi kysymyksiin puhtaasti eläinsuojelun näkökulmasta, Naukkarinen terveysnäkökulmasta. Ympäristötarkastaja Sari Sassi otti kantaa ympäristönsuojelun näkökulmasta.

Eläin tarvitsee asianmukaiset tilat

Valvontaeläinlääkäri Otto Kivirauma hoitaa ensisijaisesti Tampereen kaupungin eläinsuojelutehtäviä, mutta alueeseen kuuluu myös seitsemän muuta lähikuntaa. Valvontaeläinlääkäreitä on alueella yhteensä neljä.
- Eläinsuojelulain näkökulmasta omakotitalon pihassa voi pitää mitä tahansa kotieläintä, kunhan sille on järjestetty asianmukaiset tilat ja/tai ulkotarha. Eläinsuojelulain näkökulmasta tuotantoeläintäkin voi pitää kotipihalla, kunhan sen olosuhteet ovat hyväksyttävät, Kivirauma sanoo. – Olosuhteisiin luetaan esimerkiksi eläimellä käytässä oleva tila, sen ruoan- ja juomansaanti, pitopaikan lämpötila ja suojaavuus luonnonelementeiltä.
Eläinsuojelulainsäädännössä monille eläinlajeille asetetaan omia vaatimuksiaan., mutta kaikkia elämiä koskevat muun muassa eläinsuojelulain 247/1996 ensimmäiset pykälät, joista löytyy esimerkiksi pykälän 4 kohta, jonka mukaan ” Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet. Eläimen pitäminen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty.”
- Tuotantoeläintä esimerkiksi taajama-alueella hankittaessa on otettava huomioon myös kuntakohtaiset vaatimukset eläinsuojan perustamiseen. Nämä vaihtelevat hyvin paljon kunnittain, Kivirauma toteaa.
Myös naapureiden kanssa olisi hyvä keskustella eläintenpitosuunnitelmistaan, sillä esimerkiksi kanalan perustaminen saattaa aiheuttaa naapurusten keskuudessa eripuraa, varsinkin jos kanalaumassa on myös kukko.
- Tiettyjen eläinten pitoa kaupunkialueella ei varsinaisesti kielletä missään, sanoo ympäristötarkastaja Sari Sassi Tampereen kaupungilta. – Kaupunkialueen olosuhteet, kuten kiinteistön pinta-ala ja naapureiden läheisyys, kuitenkin usein estävät etenkin tuotantoeläinten pitämisen taajamassa.
Eläinsuojista, aitauksista tai eläintenpidosta ei saa aiheutua terveydellistä haittaa. Tämä on tärkeää paitsi terveydensuojelun myös hyvien tapojen kannalta.
- Eläintenpidossa syntyy usein normaalista poikkeavia jätteitä, joiden hävittämisestä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläintenpidossa on on otettava huomioon myös laki eräistä naapuruussuhteista eli ns. naapuruussuhdelaki. Naapuruussuhdelain 17 §:n mukaan eläintenpidosta ei saa aiheutua naapurille kohtuutonta rasitusta esim. melusta tai hajusta, Sassi sanoo. - Kohtuuttomuuden arviointi on kuitenkin käytännössä hankalaa ja tilanteita, jolloin eläintenpidosta todettaisiin aiheutuvan kohtuutonta haittaa, tulee yleensä harvoin vastaan. Osa ihmisistä on kuitenkin hyvin herkkiä melulle ja hajulle ja tällöin eläintenpidosta voi aiheutua naapuririitoja, joita pahimmillaan ratkaistaan sovittelutoimistossa tai käräjäoikeudessa.
Eläintenpidosta voi aiheutua myös haju- ja hygieenistä haittaa liittyen eläinten ulosteisiin. Tuotantoeläinten lantahuoltoa säätelee lähinnä niin sanottu nitraattiasetus, jossa on muun muassa vaatimuksia tuotantoeläinten lannan varastoinnista ja käsittelystä. Tuotantoeläinten lanta on esimerkiksi varastoitava nestetiiviin rakenteen suojissa peitettynä/katoksen alla. Nitraattiasetuksessa on myös vaatimuksia lannan varastointitilan, tuotantoeläinten jaloittelualueiden ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikkoja sijoittamiselle.

Eläintenpitäjän on rekisteröidyttävä

Terveystarkastaja Matti Naukkarinen kertoo, että vaikka eläinsuojista ja aitauksista ei tarvitse enää tehdä ilmoitusta terveydensuojeluviranomaiselle, täysin vapaasti eläimiä ei silti voi pitää.
- Jokaisen eläintenpitäjän, joka pitää nautoja, sikoja, lampaita, vuohia, siipikarjaa, mehiläisiä, kimalaisia, turkiseläimiä tai kameli- ja hirvieläimiä, on kuitenkin rekisteröidyttävä eläintenpitäjäksi kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, Naukkarinen kertoo.
Naukkarinen painottaa, että eläinsuojista, aitauksista tai eläintenpidosta ylipäätään ei saa aiheutua terveydellistä haittaa.
- Eläinsuoja tai -aitaus on sijoitettava riittävän etäälle naapurin asuinrakennuksesta ja oleskelupihasta ja eläintenpidosta aiheutuvien jätteiden asianmukaisesta hävittämisestä on huolehdittava, Naukkarinen sanoo.

Mikä on luvallista?

Esimerkki yksi.
Naapuri on päättänyt rakentaa kanalan omakotitalonsa pihalle. Saako hän tehdä niin? Millaisia rajoituksia kanalan pitämiselle on? Entä millaiset vaatimukset esimerkiksi sian, kanien tai vesilinnun pitämiselle on?
Eläinsuojelulainsäädännön kannalta on mahdollista rakentaa pienkanala lainsäädännön asettamien ehtojen mukaan. Myös sikoja, kaneja tai vesilintuja saa pitää, mutta kaikkiin liittyy omat vaatimuksensa lainsäädännössä. Tuotantoeläinten pitäjäksi tulee rekisteröityä, kuten myös pitopaikka tulee rekisteröidä.
Kanalan ja/tai aitauksen rakentaminen voi edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan hakemista rakennusvalvonnasta. Kanalan rakentamista suunnittelevan on tämän vuoksi aina hyvä erikseen varmistaa mahdollisen luvan tarve rakennusvalvonnasta. Jos lupaa vaaditaan, niin lupamenettelyssä kuullaan myös naapureita. Vaadittiinpa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa tai ei, niin aina on kuitenkin noudatettava nitraattiasetusta kanojen lantahuollossa ja muistaa, että terveyshaittaa ei saa aiheutua

Esimerkki kaksi.
Asukas haluaa rakentaa ulkotarhan kissoilleen tai koirilleen. Mitä hänen tulee ottaa huomioon?
Ulkotarhan tulee olla tarpeeksi tilava eläimelle. Tilavaatimuksen löytyvät valtioneuvoston asetuksesta 674/2010. Tilavaatimuksissa olisi kuitenkin hyvä muistaa, että lain mitat ovat pienimpiä laillisia mittoja. Suositeltavaa on, että mitat olisivat tätä isompia. Mikäli tarhassa on tarkoitus pitää koiraa ympärivuotisesti, pitää ottaa huomioon koiran rotu. Koiralle tulee olla asianmukainen säänsuoja, esimerkiksi koppi, ja tarvittaessa tämän pitää olla lämmitetty. Samoin vesikupin olisi hyvä olla lämmitetty, jottei vesi jäädy.
Ympäristönsuojelun kannalta ulkotarhan rakentamiseen ei ole estettä.

Mitä tehdä, jos huomaa jonkun rikkovan sääntöjä eläintenpidosta? Millaisia seuraamuksia väärästä eläintenpidosta voi seurata?

Mikäli huomaa epäasiallista eläimenpitoa, tulee asiasta ilmoittaa kunnan eläinsuojeluviranomaiselle. Paras tapa tähän on ottaa suoraan yhteyttä kunnan valvontaeläinlääkäriin sähköpostitse, E-lomakkeella tai kiireellisissä tapauksissa puhelimitse. Tampereen kaupunki on julkaisemassa oman E-lomakkeensa eläinsuojeluilmoitusten helppoon ja kätevään tekoon. Tästä tulee kaupungin sivuille tiedote lähiviikkoina. Kiireellisissä tapauksissa virka-ajan ulkopuolella kannattaa olla yhteydessä poliisiin numeroon 112. Poliisi toimii eläinsuojeluviranomaisena kaikkina aikoina, valvontaeläinlääkärit ainoastaan virka-aikaan. Tulee myös muistaa, että esim. eläinsuojeluyhdistykset ovat vapaaehtoistahoja, eivät viranomaisia.
Ns. nitraattiasetusta, jätelakia sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja rakennusvalvonta valvoo puolestaan luvatonta rakentamista. Kummatkin viranomaiset voivat aloittaa hallintopakkomenettelyn, esim. uhkasakkomenettelyn, mikäli kirjalliset kehotukset eivät auta korjaamaan tilannetta. Järjestyslakia valvoo poliisi.