Vuoden museo on Hervannassa

Väritetty totuus -näyttelyssä on esillä väärennettyjä taideteoksia, myös kuuluisilta taiteilijoilta. Kuva: Suvi Roselli

Vuoden 2022 museoksi on valittu Poliisimuseo Hervannasta. Pekka Kauhasen suunnittelema Esko-veistos myönnetään vuosittain museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, ja museon toiminta on tuonut uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle.
Palkintolautakunnan mukaan Poliisimuseon konsepti on kokonaisuutena onnistunut ja sen toiminnassa tulee esiin tasalaatuinen ja korkeatasoinen ammattimainen ote.
Myös museon kokoelmatoiminta on palkintolautakunnan mukaan ammattimaista ja monipuolista.

Suvi Roselli

1.6.2022

Arviossa kiinnitettiin huomiota myös Poliisimuseon esteettömyyteen. Siellä on otettu liikuntarajoitteiset kävijät huomioon ja varattu ääniopastus näköongelmista kärsiville.
Museon intendentti Tiina Tuulasvaara-Kalevasta tunnustus tuntuu todella hyvältä.
– Olemme koko ajan saaneet hyvää palautetta yleisöltä ja olemme siitä iloisia, mutta tämä on museoiden oma kilpailu, jossa meidän toimintaa katsottiin myös museaalisesta näkökulmasta ja otettiin huomioon tekemämme kokoelmatyö, museopedagogiikka ja se työ, jota olemme tehneet somessa, Tuulasvaara-Kaleva sanoo.
– Eli tässä huomioitiin myös se taustatyö, jota teemme ja joka ei välttämättä näy suurelle yleisölle.
Hän haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat olleet vaikuttamassa tunnustuksen saamiseen.
– Palkinto oli mahdollinen ainoastaan hyvällä tiimityöllä ja oman organisaatiomme taustatuella. Suuri kiitos kuuluu poliisiammattikorkeakoululle ja poliisiorganisaatiolle luottamuksesta.

Nuorten häiriökäyttäytyminen ajan ilmiö

Yksi erityinen piirre Poliisimuseon toiminnassa on se, että se osallistaa poliiseja ja poliisiksi opiskelevia museotyöhön muun muassa siten, että se on kehittänyt yhdyshenkilöverkoston poliisiorganisaatioon.
Poliisilaitoksille on nimetty tietyt museoyhdyshenkilöt, jotka on perehdytetty museaalisten aineistojen säilyttämiseen ja dokumentointiin. Tällä tavalla he osaavat säilyttää poliisitoimintaan liittyvää historiaa.
– Pidämme vähintään kahdesti vuodessa kokouksen, jossa pohdimme, mitkä asiat ovat juuri tälle ajalle tyypillisiä. Nyt esimerkiksi tallennuskohteena on nuorisojengien häiriökäyttäytyminen, jota esiintyy eri puolilla Suomea.
Poliisimuseo toimii myös laajana tietopalveluna eri tahoille.
– Esimerkiksi tuotantoyhtiöt kysyvät meiltä usein, että millaiset asut poliiseilla oli jonain tiettynä ajankohtana. Myös tutkijat kysyvät lähteistämme.
Kaikki poliisikoulutuksen läpikäyvät tutustuvat myös poliisitoiminnan historiaan.
– Se voi yllättää nuoremmat, että poliisi on vuosien saatossa ollut myös vihattu välillä, Tuulasvaara-Kaleva kertoo.
Poliisimuseo on 8. kyseisen tunnustuksen saanut museo kilpailun historiassa ja vasta toinen museo Pirkanmaalla.
Tunnustuksen on aikaisemmin saanut Pirkanmaalla vain Serlachiuksen Gösta -museo.

Kesäisin perhematkakohde

Poliisimuseossa käy vuosittain hieman yli 30 000 kävijää.
– Sesonkiaika on toukokuusta elokuuhun ja sinä aikana tämä on ennen muuta perhematkakohde. Täällä on helppo piipahtaa, kun tänne ei ole lainkaan pääsymaksua. Meillä onkin täällä paljon vakiokävijöitä. Täällä käy myös paljon koululaisryhmiä ja poliisiammattikorkeakoulussa vierailevia kansainvälisiä ryhmiä.
Kaikki aineistot löytyvät kolmella kielellä – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – ja uusimmassa näyttelyssä multimediat myös viitomakielellä.
Poliisi paikalla -perusnäyttely kertoo muun muassa siitä, miten erilaisissa olosuhteissa poliisi työskentelee aina Lapin lumista Helsingin ruuhkiin saakka.

Ei sensaatiohakuisuutta

Tapaukset esitetään ilman henkilötietoja.
– Pyrimme tekemään mielenkiintoisia näyttelyitä, mutta ilman mitään sensaatiojulkisuutta. Puhumme täällä rikoksista enemmän ilmiöinä. Emme nosta esiin rikoksen tekijöitä emmekä asianomistajia.
Museossa käsitellään poliiseja myös kriittisesti.
– Poliisikin on vain ihminen, joka tekee virheitä, Tuulasvaara-Kaleva muistuttaa.
Rikospaikkahuoneessa on käytetty lisättyä todellisuutta avuksi.
– Siellä pitää selvittää ryöstö. Huone on erityisesti nuorten suosiossa samoin kuin pelihuone, josta löytyy Supon kryptistä slangia.

Kuuluisien taiteilijoiden teoksia väärennettynä

Erikoisnäyttely kiinnostaa yleisöä Tuulasvaara-Kalevan mukaan aina eniten. Tällä kertaa se kertoo taideväärennöksistä. Esillä onkin mittava joukko väärennettyjä teoksia. Niiden joukossa on muun muassa Eero Järnefeltin, Pekka Halosen, Juhani Palmun ja Helene Schjerfbeckin tauluista väärennetyt teokset.
Näyttelyssä selviää muun muassa se, että poliisi tekee taideväärennösten tutkinnassa läheistä yhteistyötä Kansallisgallerian taidehistorioitsijoiden, konservaattoreiden ja materiaalitutkijoiden kanssa.
Siellä kerrotaan myös, että taideväärennöksiä tehdään monin eri tavoin. Olemassa oleva taulu voidaan signeerata kuuluisan taiteilijan nimiin tai sitä voidaan hieman muunnella, jotta se näyttäisi arvostetun mestarin tai aikakauden työltä.
Väritetty totuus -näyttely on esillä vuoden 2023 loppuun saakka.
– Sen jälkeen täällä avautuu uusi näyttely, jossa esitellään poliisin ajokalustoa. Pyrimme tekemään näyttelyjen sisällöt sellaisiksi, että ne on suunnattu aina vähän eri katsojakunnille.