Yhdistysten toiveissa tukea ja rahoitusta
Projektipäällikkö Mari Jalkanen, Tampereen Hervantalaiset ry:n puheenjohtaja Anja Nummela, koordinaattori Sanna Ristaniemi ja koordinaattori Emma Peura Venlantuvalla.
Kolme Tampereen kaupunkikulttuuriyksikköön tänä vuonna palkattua työntekijää, projektipäällikkö Mari Jalkanen, koordinaattori Emma Peura ja koordinaattori Sanna Ristaniemi ja kävivät tapaamassa hervantalaisia toimijoita joulukuussa.
Sirpa Koivu
18.12.2024
Parin tunnin pikaisella vierailulla ehdittiin Venlantuvalle, YSTIn tiloihin ja Keinupuiston lähitorille. Tarkoitus oli esittäytyä puolin ja toisin sekä alustavasti kuulla kaupungin suunnitelmista kaupunginosissa, ja toisaalta esitellä Hervannan yhteisöllistä toimintaa sekä kulttuurin tilaa.
Vierailun emännillä suurin huoli oli rahoituksesta. Tarjolla oli palautetta hankalista hakukäytännöistä ja äänestykseen perustuvan tukimallin epätasa-arvosta.
Lisäksi kaivattiin entisenlaista vahvaa vuorovaikutusta kaupungin kulttuuripalvelujen kanssa. Se oli ollut toimijoiden mielestä tänä vuonna lähes olematonta.
Rahoituksesta iso huoli
Pienten yhdistysten mahdollisuudet hankkia kaupungilta tukea toiminnan rahoittamiseen kaipaavat uudistusta. Nykyinen malli on Tampereen Hervantalaiset ry:n puheenjohtaja Anja Nummelan mielestä liian monimutkainen.
– Olen lähes kymmenen vuotta täyttänyt muutaman kerran vuodessa samaa lomaketta, ja vastaus on usein kielteinen. Kysytään samat asiat ja samat liitteet. Eikö ne ole kaupungilla tiedossa? Se on turhauttavaa.
Lomakken täyttö ei ole helppoa.
– Hakemuksiin pitää osata perustella tekemiset, koota liitteitä, pitää osata laatia budjetti, pitää osata valita tarjolla olevista oikea, koska vain yhtä voi hakea. Meillä ei ole toimistotyöntekijää, aikamme menee monipuolisen päivittäisen toiminnan pyörittämiseen. Olemme kaikki vapaaehtoistyöntekijöitä, palkkaa meillä ei makseta kenellekään, Anja Nummela kertoo.
– Hervannassa yhdistysten vapaaehtoiset tekevät mielellään niitä asioita, joihin ovat sitoutuneet, mutta lupa- ja hakemusbyrokratia ahdistaa. Iso toive meillä on, että rahoitusmallia kevennetään. Jotta se sujuisi, hakemusten käsittelijöiden olisi hyvä nostaa katseensa taulukoista ja sarakkeista ja oppia tuntemaan toimijat ja toimintatavat. Ja antaa käytännön neuvoja. Hyvällä yhteistyöllä saisimme hyvää aikaiseksi.
Leikkaukset vaarana
YSTIssä koordinaattorit perehdytettiin yhdistyksen yksiköiden toimintaan. Sielläkin oli huoli rahoituksesta. Riittääkö yhdistyksen vapaaehtoisapumallin vuosikymmeniä kestänyt vaikuttava toiminta vakuuttamaan päättäjät ja turvaamaan rahoituksen?
Toimelassa ja Täkyssä vapaaehtoisia on 150. Toimelassa käy päivittäin kymmeniä kouluikäisiä lapsia. Täky tarjoaa aikuisille päihteetöntä ilmaista vapaa-ajantoimintaa. Sen yksi tavoite on vähentää yksinäisyyttä.
Verkossa puolestaan on satakunta vapaaehtoista, jotka auttavat noin 300 avun tarvitsijaa vuodessa. Mikäli rahoitus vähenee, monet vanhukset jäisivät ilman apua, koska hyvinvointialue ei pysty heitä sen paremmin auttamaan kuin nytkään.
Isompienkin yhdistysten valtionrahoitusta leikattiin vuodelle 2025. Leikkaukset jatkuvat seuraavina vuosina, eikä tiedetä, miten ne kohdentuvat.
– Vielä ei ole tietoa paljonko leikataan, käytetäänkö juustohöylää niin, että toiminta joudutaan jopa lopettamaan, toiminnanjohtaja Riitta Kraatila pohtii.
Tapaamisessa pohdittiin myös toimintamalleja kulttuurin saavuttavuuden parantamiseksi vanhusten näkökulmasta.
Kuntalaisia kuullaan kulttuurista
Uusi asuinalueiden kulttuurityön toimintamallin kehittämishanke herätti yhdistyksissä toiveita paremmasta yhteistyöstä kaupungin kanssa tulevaisuudessa.
– Aion kutsua kuntalaisia, kaupungin kulttuuripalveluja suunnittelevia ihmisiä, yhteisöjä ja järjestöjä pohtimaan eri tavoin, millä tavalla saadaan kaupunginosat ja asukkaat mukaan kulttuurin piiriin toimimaan, hankkeen projektipäällikkö Mari Jalkanen kertoo.
Myös kotoutumista tukeva kulttuurityö vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä.
Koordinaattori Emma Peuran mukaan tarkoitus on lisätä kulttuuripalveluiden saavutettavuutta maahan muuttaneiden näkökulmasta, esimerkiksi viestimällä tapahtumista monikielisesti.
– Aion osallistua Mari Jalkasen hankkeen erilaisiin aluetapahtumiin. Hervannassa Naistarin kanssa on jo hyvää yhteistyötä, Emma Peura toteaa.
Haiharan taidekeskuksen ja kaakkoisen alueen tapahtumia ja viestintää koordinoi Sanna Ristaniemi.
– Tämän vuoden aikana olen keskittynyt Haiharan kehittämiseen. Ensi vuonna on tarkoitus paneutua kaakon muihin kaupunginosiin, hän lupaa.